Toimituksen osoite: Vilhonvuorenkatu 7-9 E 120, 00500 Helsinki. Puhelin: 041-444 9649. Sähköposti: toimitus@arcticfilms.com |
|
|
|
Hanna
Hemilä: Karikot ja menestystarinat kansainvälisissä elokuva-alan yhteistuotanto hankkeissa |
Teksti:
Keijo
Palosaari |
|
Selvityksessä kansainvälinen
yhteistuotanto määriteltiin tuotannoksi, jossa
vähintään kahdesta maasta on yhteistuottajina
tuotantoyhtiöitä, tai toisesta maasta on
yhteistuotantosopimuksella televisiokanava. Selvitys pohjautuu kyselyyn
joka tehtiin tuottajille jotka olivat saaneet tukea joko AVEKista tai
Suomen elokuvasäätiöstä vuodesta 1995 vuoteen 2001
mennessä. Kyselyyn oli vastannut 17 tuottajaa. Selvityksen mukaan tuottajien kokemukset yhteistuotannoista olivat pääosin myönteisiä. Mutta myös kielteisiäkin kokemuksia oli ja osa tuotantoyhtiöistä oli ajautunut syystä tai toisesta konkurssiin. Negatiivisimmillaan yhteistuotannot ovat olleet opettavaisia kokemuksia. Yleisimmin ongelmia esiintyi silloin jos suomalainen osapuoli on ollut osatuottajana. Riski ongelmiin kasvaa myös silloin jos osapuolet eivät entuudestaan tunne toisiaan. Kritiikin aihetta syntyy myös tuottaja-ohjaaja kaksoisroolista. Yhteistuotanto partnerit ovat löytyneet EAVEn tai muun kansainvälisen koulutuksen mukanaan tuomien kontaktien kautta. Joten kansainvälisiin seminaareihin ja koulutuksiin osallistuminen on tärkeää, niissä syntyvien kontaktien kautta. Rahoituksen löytyminen kansainvälisiltä markkinoilta ei ole ollut helppoa koska eurooppalainen elokuvarahoitus on kovan kilpailun alla. Lisäksi Eurimagesissa vallitseva päätöksenteon hitaus ja byrokraattisuus on herättänyt närästystä. Selvityksen mukaan noin puolet vastaajista koki merkittävinä hyötyinä elokuvien lisälevityksestä saadut tulot. Mutta yhteistuotannot myös lisäävät: käännös-, matkustus-, puhelin ym. kuluja. Pitkissä elokuvissa vaadittu valmistusvakuutus (Completion Bond) on myös kasvattanut vakuutusmaksuja. Selvityksen perusteella on voitu havaita, että sisällöllisesti yhteistuotannoista on saatavissa selkää hyötyä: sisältö ja laatu ovat parantuneet yhteistuotantojen ansiosta. Ratkaisut ja käytettävissä oleva tekniikka on ollut korkeatasoisempaa. Hyödyksi on koettu myös kansainvälisistä yhteistuotannoista saatu imagohyöty ja mahdollinen näkyvyys mediassa. Kokonaisuutena kuitenkin tulisi miettiä tarkkaan sopiiko elokuva sisällöllisesti kansainväliseen levitykseen. Koska kilpailu Euroopassa elokuvien rahoitusmarkkinoilla on kovaa, on turha alkaa haaskaamaan aikaa sellaisen projektin ja rahoitusmallin läpiviemiseen jonka toetusta ei eurooppalaisella tasolla pidetä mielekkäänä. Kansainväliset hankkeet ovat aikaa ja energiaa vieviä hankkeita jotka vievät tuottajan aikaa muilta mahdollisesti tuottavimmilta projekteilta. Parhaimmillaan yhteistuotanto selvityksen mukaan mahdollistaa rahoituksen järjestymisen ja elokuvan valmistumisen. Ja kuten todettu ulkomainen rahoitus tuo myös lisä-arvoa levitykseen. Lähde: Hanna Hemilä Karikot ja menestystarinat kansainvälisissä elokuva-alan yhteistuotantohankkeissa. (AVEK julkaisut 2004) |