Toimituksen osoite: Vilhonvuorenkatu 7-9 E 120, 00500 Helsinki. Puhelin: 041-444 9649. Sähköposti: etunimi.sukunimi@arcticfilms.com
  Etusivu | Arkisto | Editointipalvelut| Alexin maailma 1 (12) | Western  extra | Jean-Luc Godard special | Yhteystiedot 









Tuotantotuki

Kotimaisella elokuvalla menee hyvin kun tarkastelee katsojatilastoja. Rahaakin niiden tekemiseen saadaan kohtuullisesti, mutta silti on varaa aina purnata eivätkä vaatimukset kotimaisen elokuvatuotannon tukemisen lisäämisestä ole mitenkään perusteettomia.

Dokumenttielokuvien tekijöiden kohdalla tilanne ei ole Suomessa kovin hyvä, vaikka katsojia olisi ja tekijöitä riittäisi. Suomalaisen elokuvan tavoiteohjelmassa vuosille 2002-2005 on määritelty tuotettavaksi vuosittain vähintään 10 kotimaista dokumenttielokuvaa televisiolevitykseen. Määrä on kovin vähäinen kun ottaa huomioon tekijöiden määrän. Tulevaisuudessa tulisikin kiinnittää huomiota juuri dokumenttituotannon määrän ja laadun kohottamiseen sillä se takaa tulevaisuudessa myös pitkienelokuvien laadun kohenemisen – dokumenttielokuvien tekeminen on varsin hyvää harjoitusta kokoillan elokuvan tekemistä ajatellen.

Varsinkin luontodokumenttien rahoituksen järjestäminen on konstikasta. Luontodokumenttien tekeminen vaatii korkeaa ammattitaitoa ja pitkäjänteistä kuvaustyötä. – Aineiston kerääminen erämaasta, teittömien taipaleiden takaa vaatii aikaa ja huomattavasti enemmän kuvauspäiviä verrattuna muun tyyppisiin dokumentteihin. Onkin ymmärrettävää, että rahoitus ja ammattitaito ei tällä tuotannonalalla kohtaa. Dokumentit pitäisi kyetä tuottamaan nopeasti ja kustannustehokkaasti, toisaalta hyvän dokumentin tekeminen vaatii sinnikästä työtä luonnossa. Ja kun kuvataan villieläimiä on usein varsin vaikeaa saada tällainen luontokappale tekemään sitä mitä halutaan – varsinkaan toivotussa aikataulussa. Kansainväliset tuotannot ovatkin varsin usein kuvattu eläintarhoissa. Niissä ei käytetä vapaana luonnossa liikkuvia eläimiä ja jos käytetään kyseessä on usein koulutettu yksilö.

Suomessakin tämänlaatuinen kuvaaminen olisi mahdollista ainakin koulutettuja karhuja löytyy maastamme. Kuitenkin rahoituksen järjestäminen tällaisen dokumentin tekemiseen on kuin yrittäisi murtautua läpi tiiliseinän. Yksi merkittävimmistä luontodokumenttien kuvaajista maassamme tällä hetkellä on Kari Kemppainen jonka viimeisin dokumenttielokuva – Luonto ei tunne rajoja, esitettiin vastikään televisiossa. Dokumentti on tuotettu yhteistyössä TV1 kanssa. Tulevaisuudessa toivoisi näkevän lisää rehellisesti villissä luonnossa kuvattuja dokumentteja niin televisiossa kuin elokuvateattereissakin.

Viihtyisiä lukunautintoja


Päätoimittaja 


Keijo Palosaari



keijo.palosaari@arcticfilms.com