Toimituksen osoite: Vilhonvuorenkatu 7-9 E 120, 00500 Helsinki. Puhelin: 041-444 9649. Sähköposti: toimitus@arcticfilms.com
  Etusivu | Arkisto | Editointipalvelut | Western extra | Audiovisuaalinen kerronta | Yhteystiedot | Mediakortti










Koirat elokuvateollisuudessa:
Karvaiset sankarit



Teksti: Keijo Palosaari


Elokuvatähdet kiehtovat ihmisiä, ehkä osaltaan sen tähden, että tähtiin on voinut samaistua, heistä on voinut unelmoida. Elokuvatähdet ovat kuljettaneet ihmisiä pois arkisista kuvioista, satujen ja unelmien maailmaan. Ihmiset ovat elokuvatähtien ja heidän sankarirooliensa kautta päässeet käsiksi sellaiseen todellisuuteen joita ilman he eivät olisi siihen koskaan voineet katsojina osallistua.
Elokuvien tähdet ovat tietysti yleensä olleet näyttelijöitä, ihmisiä jotka ovat tehneet pitkän uran kameroiden edessä - uran kehittyessä pienistä sivurooleista kohti suuria ja unohtumattomia elokuvien tähtirooleja. Elokuvataiteen ensimmäisiä tähtiä lienee ollut amerikkalainen koomikko John Bunny. Charles Chaplin muuttaessa Amerikkaan, hänestä tuli ajan ja lukuisien elokuvaroolien ja lehtikirjoitusten myötä ehkä jopa maailman tunnetuin ihminen. Kaikki elokuvien tähti- ja sankariroolit eivät ole kuitenkaan varattu ihmisille. Elokuvissa voidaan nähdä myös toisenlaisia sankareita. Jo vuonna 1911 kuuluisuuteen nousi ensimmäinen eläinfilmitähti, joka sai katsojat haukkomaan henkeään. Kyseessä oli koira, Jean joka oli entinen Vitagraph-koira. Kaikki tämä tapahtui vain muutamia vuosia elokuvan ‘syntymisen’ jälkeen. Myöhemmin koirat ovat esiintyneet elokuvissa sekä isoissa- että pienissä rooleissa. Koirien lisäksi elokuvissa ovat esiintyneet vuosien saatossa: hevoset, hanhet, karhut, ilvekset, siat ja miltei kaikki kuviteltavissa olevat eläimet. Nykyisin voidaan löytää jopa elokuvalajityyppi joka rakentuu lapsen ja villieläimen ystävyydelle (genre). Toisaalta voidaan puhua eläinelokuvista, joiden päärooleissa ovat eläimet, jotka seikkailevat luonnossa ja joutuvat jännittäviin tilanteisiin pelastaessaan ihmisiä tai toisia eläimiä pulasta. Koiria näkee luonnollisesti yleisimmin erilaisissa vartiokoiran rooleissa.

Koirankynnen leikkaaja
Viimeisin kotimainen elokuva jossa koira on esiintynyt merkittävässä roolissa, on Markku Pölösen ohjaama Koirankynnen leikkaaja. Koirankynnen leikkaaja kertoo sotainvalidi Mertsi vepsäläisen tarinan. Mertsin roolia näytteli Peter Franzén. Sakke nimistä koiraa esitti Eero Revon ja Heidi Lahtisen omistama pystykorva Korpisaran Tuuli.
Mertsi on sodassa päähän haavoittunut invalidi, joka saa työkaveriltaan valtakirjan koirankynsien leikkaamiseen. Nähtyään painajaismaisen unen Sakke-koirasta, Mertsi lähtee eräänä kylmänä talviyönä matkalle, tarkoituksenaan leikata Saken kynnet. Matka vie Mertsin talvisille savottatyömaille ankariin olosuhteisiin. Elokuva on kertomus ihmislajista jotka pitävät huolta toisistaan. Ohjaaja Markku Pölönen on sanonut elokuvan olevan kertomus hyvistä ihmisistä, ei täydellisistä, mutta hyvistä. Elokuva on Pölösen mukaan kertomus siitä, kuinka sota ei pääty rauhansopimukseen vaan jatkuu ihmisten kehoissa ja mielissä siirtyen sukupolvelta toiselle.
Pölösen mukaan Tuuli diivaili kuvauksissa ja oli välissä hankala, kuten suuret naisnäyttelijä diivat yleensä ovat. Otoksia jouduttiin uusimaan paljon. Tämä ei kuitenkaan elokuvassa näy, vaan Sakke koiran ’roolisuoritus’ näyttää uskottavalta. Kohtaus jossa elokuvan käännekohta tapahtuu, on koottu pienistä palasista. Kun Mertsi Vepsäläinen päivän tuttavuuden jälkeen alkaa leikkaamaan Saken kynsiä, voi koiran aggressiivista reaktiota pitää ymmärrettävänä, mutta ei sallittuna. Leikkaaja Jukka Nykänen on onnistunut työssään hyvin ja kohtaus näyttää täysin luonnolliselta ja aidolta kuin Sakke olisi oikeasti purrut Mertsiä käteen ja vieläpä esimerkillisellä purennalla.
Mertsin tehtävä siis epäonnistuu ikävällä tavalla ja edessä on sairaalareissu. Tapauksen johdosta sotainvalidi Mertsi tuntee avointa häpeää epäonnistumisestaan. Mertsin suojelusenkelinä toimiva Taisto Reimaluoto pelastaa kuitenkin Mertsin viemällä hänet sairaalaan ja toimimalla hänen henkisenä tukena. Elokuva päättyy ristiriitaisissa tunnelmissa kun sairaalavuoteen ääressä Mertsi saa Sakke-koiran omistajalta palkinnon, urhoollisuudestaan koirankynnen leikkaajana. Koirankynnen leikkaaja ei ole mikään sotaelokuva. Sotaelokuvissa koirille on usein varattu uskalias viestinviejän rooli. Elokuvahistorian tunnetuin koiratähti ja samalla sankari lienee Lassie joka on ihastuttanut katsojiaan useissa kymmenissä elokuvissa 1960-luvulta lähtien. Lassien tähti- ja sankarirooli ei eroa kovinkaan paljoa yleisestä elokuvien sankariroolista. Kyseessä on yleensä hyvän ja pahan välinen taistelu. Se millainen elokuvanjuoni on riippuu yleensä käsikirjoittajasta, mutta yleensä taustalla on tuottaja ja tuotantoyhtiö jonka tilauksesta käsikirjoitus on tehty. Paljon on kuitenkin tapahtunut kirjanpohjalta filmatisointeja joissa menestyskirjantarina on vain mukautettu elokuvakäsikirjoitukseksi. Näin on käynyt juuri Pölösen ohjaamassa Koirankynnen leikkaajassa joka pohjautui Veikko Huovisen romaaniin. Teknisesti koiran tai muun eläimen käyttäminen elokuvatuotannossa voi olla hankalaa, niin kuin Pölönen on Koirankynnen leikkaajan tekemisestä sanonut, mutta hyvän koiraohjaajan ja elokuvantekijöiden yhteistyöllä on saatu laadukkaita elokuvia aikaiseksi. Kysymys on tietysti koulutuksesta, mutta hyvin usein kuvauksissa ollaan myös säiden armoilla, sillä kaikkea ei voi kuvata studioissa, ja se asettaa kuvauksille lisähaasteita. Kuvauspaikoilla on myös yleensä huomattava määrä ihmisiä erilaisissa tehtävissä ja tämä asettaa käytettäville koirille erityisvaatimuksia. Niiden tulee kyetä toimimaan hyvin erilaisissa olosuhteissa kuin mitä niiden koulutustilanne on ollut. Kaikki ongelmat ja vaikeudet moninkertaistuvat kun elokuvaa kuvataan talvella ja ehkä juuri siitä syystä talvielokuvia valmistetaankin vähän.

Sankariroolit
Tätä artikkelia varten katsoin useita elokuvia ja aloin niiden kautta miettimään koirien sankariroolia nykyajan elokuvissa. Yksi katsomani elokuvista oli Willie Morrisin kirjaan perustuva ja Jay Russelin ohjaama Koirani Skip. Elokuva on valmistunut vuonna 1999 ja se kertoo nuoren pojan varttumisesta toisen maailmansodan aikana. Tapahtumat sijoittuvat yhdysvaltoihin. Elokuvan päähenkilö on Willie Morris jota esittää Frankien Muniz. Willien elämä on yksinäistä. Hän on perheen ainut lapsi joka ei tule oikein juttuun samanikäisten poikien kanssa; Willie on syrjäänvetäytyvä ja joutuu kiusatuksi. Willien elämässä tapahtuu kuitenkin käännekohta hänen saadessa itselleen syntymäpäivälahjaksi uuden ystävän Skipin. Skip on taitava terrieri joka auttaa Willietä kasvamaan pikkulapsesta pojaksi. Koiran avulla Willie saa yhteisön muiden lasten hyväksynnän. Yhtälailla elokuvan pääroolissa Frankie Munizin kanssa on terrieri Skip. Skipin sankarirooli kasvaa elokuvan edetessä, mutta tärkeämpää on kuitenkin se mikä vaikutus sankaruudella on hänen läheisiin ja ennen kaikkea Willie poikaan joka koiran omistaa. Willien isä on sotaveteraani jonka jalka on amputoitu. Isällä on hyvin konservatiiviset kasvatusnäkemykset ja vain hänen vaimonsa peräänantamattomuuden johdosta Willielle hankitaan terrieri Skip syntymäpäivälahjaksi. Koira täyttää Willien elämässä ystävän funktion ja koira auttaa samalla Willien kasvamaan yhteisön muiden nuorten suosimaksi ystäväksi. Terrieri Skipin kautta Willien arvostus yhteisössä nousee. Tavallaan kysymys on koiran jalostuneisuuden mukanaan tuomasta lisä-arvosta yhteisön silmissä.
Hollywoodin elokuvateollisuus on tuottanut myös elokuvia joiden sankari ja päärooleja ovat esittäneet yksinomaan eläimet. Yksi tällainen elokuva on vuonna 1993 valmistunut Kotia Kohti – Uskomaton seikkailu (Homeward Bound: The Incredible Journey) Elokuvan on ohjannut Duwayne Dunham ja se perustuu Sheila Burnfordin samannimiseen romaaniin. Elokuva kertoo kahden koiran ja kissan seikkailusta villieläimiä vilisevässä vuoristossa. Elokuvan pääosissa nähdään viisas kultainennoutaja Jalo ja sekarotuinenkoira Hans sekä tiibetinkissa Sissi. Elokuvan juoni rakentuu yksinomaan koirahahmojen ympärille, heidän matkatessa metsäisessä vuoristossa kohti kotia ja siellä odottavaa ruokakuppia. Elokuva on hauska ja tapahtumarikas ja se on suunnattu perheen pienemmille. Tuntuu siltä kuin eläimet kohtaisivat vaaroja ja riemua joka käänteessä.
Elokuvan alussa kaikki on kuitenkin hyvin. Kotona vietetään perhejuhlaa ja juhlapöydät notkuvat herkkuja. Perheen lähtiessä lomalle koirat joudutaan viemään hoitoon. Hoitopaikassa ruokaa riittää, mutta eläimillä ei ole kaikki hyvin, kun isäntäperheen lapset puuttuvat elämästä. Hoitopaikassa vierähtää tovi, eikä isäntäperhettä näy eikä kuulu. Tapahtuneen johdosta päättävät koirat lähteä kotiin, siitä alkaa koirien seikkailu läpi villin vuoriston. Ensimmäinen kylmä yö pimeässä metsässä tuntuu olevan täynnä outoja ääniä. Seuraavana aamuna aamiainen pitää pyydystää itse erämaajoesta ja ateria kiinnostaa myös metsän kuningasta karhua.
Puumat ja käärmeet vaanivat villissä vuoristossa matkaavia koiria, mutta nokkeluus ja neuvokkuus pelastavat viisaan kultaisennoutaja Jalon ja Hansin. Koirien erinomaisuus paljastuu kun erään vuoristossa retkeilevän perheen lapsi katoaa. Koirien neuvokkuuden ansiosta loukkaantunut lapsi löydetään nopeasti. Kotia Kohti – Uskomaton seikkailu elokuvassa koira osoittaa jälleen sen miten korvaamaton apu koulutetusta koirasta ihmiselle on. Koiran sankari- ja tähtirooli kuuluu yksinomaan Jalolle, joka on viisas kultainennoutaja. Hiukan toisenlaista sankariroolia tarjoaa Roger Spottiswooden ohjaama ja Tom Hanksin tähdittämä komedia Turner ja täystuho. Elokuva kertoo rikostutkija Scott Turnerista jota esittää Tom Hanks. Elokuvan alussa Turner saa keikan teollisuusalueelle jossa asustelee vanha ja rähjäinen Amos ylipainoisen koiransa Hoochin kanssa. Koira vartio laiturialuetta ja painaa miltei täysikokoisen karhun verran. Ruokavalio koostuu palveluskoiralle sopimattomasta purkkioluesta ja keksistä.
Amos on havainnut läheisellä kalatehtaalla outoa öistä liikettä ja kun hän alkaa nuuskia tapahtumia hänet murhataan. Edes satakiloinen bulldog Hooch ei kykene estämään isäntänsä murhaa. Kun isäntä on tuonelassa pitää Hooch saada kiinni. Hoochin taltuttaminen vaati kahden täyskokoisen poliisin voimat. Bulldog Hooch päätyy murhatutkija Turnerin hoitoon. Hoochin tavat ovat kuitenkin epäsovinnaisia ja koira laittaa Turnerin poikamiesasunnon remonttiin. Tuho on totaalista kun bulldog Hooch etsii kämpästä olutta.
Sattumien kautta, ollessaan kytkettynä poliisiasemalla työpöydän jalkaan Hooch vainuaa isäntänsä murhaajan ja murhamysteeri alkaa selvitä Turnerille. Todisteet oikeuttavat ratsian kalatehtaalle, mutta mitään ei paljastu. Tutkijat saavat kuitenkin selville mahdollisen murhaajan nimen ja kyttääminen alkaa. Rikostutkija Turnerin paras johtolanka ja apu tutkimuksissa on Amosin koira Hooch jonka vainuun voi luottaa. Murhaaja onnistuu kuitenkin sinnikkäästi välttelemään tutkijoita kunnes tekee virheen ja takaa-ajo alkaa. Kun murhaaja havaitsee Turnerin kintereillään hän ampuu, mutta paikalla on onneksi toimelias bulldog Hooch joka eliminoi suojelukoiran tehokkuudella murhaajaa käyttämästä asettaan. Murhiin on kuitenkin sekaantunut myös paikallinen sheriffi ja tutkimukset saavat yllättävän käänteen kalatehtaalla kun Turner on saattamassa murhatutkimuksia loppuun. Jälleen kerran bulldog Hooch osoittaa miksi koiran kouluttaminen kannattaa pelastaessaan Turnerin epärehellisen sheriffin loukusta. Karski bulldog Hoock edustaa tyypillistä palveluskoira-, sankariroolia puolustaessaan isäntäänsä ja tämän reviiriä. Koiran ohjaajana elokuvassa on toiminut Julian Sylvester joka on varmasti palkkansa ansainnut sillä niin loistavan roolityön bulldog Hooch elokuvassa tekee. Bulldog Hoochin rooli elokuvan edetessä kasvaa 0-100. Vaikka koira on elokuvan alun satamakohtauksessa verenhimoinen rikostutkija Turnerin suhteen, koira elokuvan edetessä ystävystyy Turneriin ja myös Turner oppii luottamaan koiraan joka pelastaakin hänet lopulta epärehellisen sheriffin kynsistä. Hoochin rooli on kuitenkin kahtiajakoinen: toisaalta koira tuhoaa Scott Turnerin asunnon ja hänen virka-autonsa, mutta paljastaa kuitenkin isäntänsä murhaajan ja samalla pelastaa rikostukija Turnerin pulasta.

Yhteenveto
Näille edellä mainituille elokuville on yhteistä se, että niiden toinen pääosanesittäjä on koira. Sankareita on monenlaisia, mutta yhteinen tekijä sankareille lienee niiden taistelu hyvän puolesta pahaa vastaan. Miltei aina koirat ovat joutuneet puolustamaan isäntäänsä tai pelastamaan hänet pulasta jolloin niiden arvostus on noussut. Mutta elokuvien maailma ei ole aina kovinkaan kaukana todellisuudesta, sillä hyvin usein olemme saaneet lehdistä lukea miten koira on neuvokkuudellaan pelastanut lapsen hukkumasta tai miten rauniokoirat ovat löytäneet maanjäristysalueelta eloonjääneitä. Elokuvissa on esiintynyt lukuisa joukko koiria jotka ovat kameran edessä joutuneet esittämään osaamistaan. Toivotaan että eläintenohjaajilla riittää innokkuutta kouluttaa koiria jotka kelpaavat tulevaisuudessa myös elokuvateollisuuden palvelukseen.